Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta ilman, että samalla tapahtuu kemiallista muutosta.[1][2] Jos liuottimeen liuennut kiinteä aine halutaan erottaa, voidaan käyttää tislausta tai vain haihduttaa liuotin kuumentamalla, ellei sitä haluta ottaa talteen.
Puhdas vesi on yksi maailmankaikkeuden monipuolisimpia sekä yleisimmin esiintyviä liuottimia. Se pystyy liuottamaan esimerkiksi mineraaleja kalkkikivestä ja muodostamaan luoliin tippukiviä.
Kemiassa liuotin-sanaa käytetään yleensä lähinnä tapahtumaympäristönä, ei reagoivana aineena. Esimerkiksi suolan liukeneminen veteen tuottaa suolaliuoksen, mutta kuparin liukeneminen typpihappoon ei tarkalleen ottaen tuota "kupariliuosta", vaan kuparisuolaa liuottimessa. Monet kuparisuolat liukenisivat aivan yhtä hyvin veteen, joten liuotin sattuu vain olemaan happo. Kaikki korroosiota aiheuttavat aineet eivät välttämättä liuota syöpyvää ainetta. Esimerkiksi happipitoinen vesitippa ei liuota rautaa, mutta ruostuttaa sen kyllä. Siksi on eroteltava prosessi, jossa aine korrodoituu, sekä prosessi, jossa se liukenee.
Liuotin pystyy murtamaan aineen sisäiset sidokset, jolloin itse liuotinmolekyylit menevät liuotettavan aineen molekyylien väliin. Vastaavasti liuottimen omien sisäisten sidosten täytyy olla niin heikkoja, että liuotettava aine pystyy särkemään ne ja menemään väliin. Jos tämä ei onnistu, aine ei liukene.[1] Esimerkiksi sokeri ei liukene bensiiniin, koska sokerin sisäiset voimat ovat "vetisiä" vetysidoksia, joita bensiinin sisäiset van der Waalsin voimat eivät pysty särkemään. Vastaavasti PE-muovi ei liukene veteen, koska veden sisäiset sidokset ovat niin voimakkaita, etteivät muovin heikot van der Waalsin voimat pysty rikkomaan niitä.
Liuottimien jaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liuottimet voidaan jakaa
- vedellisiin ja vedettömiin
- poolisiin ja poolittomiin[2]
- proottisiin ja aproottisiin. Proottisissa liuottimissa on ionisoituva vety, aproottisissa ei ole.[2]
- kiehumispisteen mukaan matalalla ja korkealla kiehuviin liuottimiin[1].
- höyrynpaineen mukaan helposti tai vaikeasti haihtuviin liuottimiin. Helposti haihtuvilla liuottimilla on matala höyrynpaine ja vaikeasti haihtuvilla höyrynpaine on korkea.[2][1]
Eräitä liuottimia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- asetoni
- bensiini
- etanoli
- isopropanoli
- ksyleeni
- lakkasprii
- metanoli
- mineraalitärpätti eli liuotinbensiini (lakkabensiini)
- tinneri
- trikloorietyleeni
- tolueeni
- tärpätti eli mäntyöljytärpätti (puutärpätti, pineenitärpätti)
- valopetroli
- vesi