Gožuv-Vel'kopol'ski

Gožuv-Vel'kopol'ski
Gorzów Wielkopolski
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Pol'šanma
Eläjiden lugu (2024)	114,567 ristitud
Pind	85,72 km²
Pämez'	Jacek Voicicki; (tal'vku 2014—,; Jacek Piotr Wójcicki)
Telefonkod	+48−95
Aigvö	tal'vel UTC+1,; kezal UTC+2

Gožuv-Vel'kopol'ski (pol'š.: Gorzów Wielkopolski [ˈɡɔʐuf vʲɛlkɔˈpɔlskʲi], lühetas Gorzów Wlkp., vhesai 1945 oli Landsberg Vartal-nimenke, saks.: Landsberg an der Warthe), paksus Gožuv muite, om lidn Pol'šanman lodehes. Se om Lübušan sodaveikundan ühteks administrativižiš keskusišpäi, toine keskuz om Zelöna Gur.

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud vl 1257. Vanh lidn läz ei ole kaičenus, no 19. voz'sadan fartalad (muga nimitadud uz' lidn) oma väges. Vll 1946−1949 eläjad-saksalaižed oliba deportiruidud Saksanmaha Pol'šanman tobmuden pätandan mödhe. Vll 1975−1998 lidn oli Gožuvan sodaveikundan administrativižeks keskuseks.

Gožuv-Vel'kopol'skii šingotase penen biznesan edheotandoil, avtoelektrižen südäimen tegimel, veterinarižen medicinan i himijan edheotandal (himižed kuidud, enččes magnitkerthen i audio- da videokassetoiden tegii), Gožuvan LEK:al.

Geografijan andmused

Lidn sijadase sodaveikundan pohjoižes, Vart-jogen randoil (pol'š.: Warta, Oderan bassein), 19...82 m ü.m.t. korktusil. Lähembaine sur' lidn om Zelöna Gur 91 km suvhe orhal.

Klimat om ven valdmeren valatoitusenke. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +9,4 C°, kezakun-elokun +17,3..+19,4 C°, tal'vkun-uhokun −0,1..+1,1 C°. Ekstremumad oma −27,1 C° (uhoku) i +37,5 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om +1,8 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +18,2 C° (uhoku). Paneb sadegid 556 mm vodes, enamba semendkus-elokus (57..75 mm kus), vähemba uhokus (35 mm) i sulakus (29 mm). Paneb lunt 32 päiväd tal'ves, lumikatken keskmäine korktuz ei ületa 2..4 sm tal'vkus-keväz'kus. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 68..70 % röunoiš sulakus-elokus, 88..90 % kül'mkus-vilukus, 77..84 % toižiš kuiš.

Eläjad

Vl 2020 lidnan eläjiden lugu oli 122 589 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 124..125 tuhad eläjid vll 1990−2015 (126 406 ristitud vl 1999). Läz 400 tuhad eläjid om lidnaglomeracijas (2015).

Transport

Avtobusad (27 maršrutad päiväl i nell' öl), tramvaid (koume jonod) i rel'sobusad oma kundaližeks transportaks lidnas. Lidnan MZK-kompanii holitab niid.

Gožuvan päraudtestancii eli renovacijas läbi vll 2009−2010. Ei ole kirhulišt raudteühtenzoitust. S3-mante ühtenzoitab Ščecin- i Zelöna Gor-lidnoidenke.

Galerei

Lidnan tobmuden sauvuz (2020)
Pühän Maria-neiččen Emäganpäivän kafedraline päjumalanpert', vn 2010 nägu (riman katoline, om saudud 12.-13. voz'sadoil)
Gožuvan LEK (2015)
Lidnan filarmonii (2012)
Gožuv-Vel'kopol'ski-päraudtestancii vl 2013

Irdkosketused

Lidnan informacine sait (gorzow24.pl). (pol'š.)

Gožuv-Vel'kopol'ski Vikiaitas

	Pol'šanman sodaveikundad da niiden administrativižed keskused
	Alakarpatan (Žešuv) \| Alaläšan (Belostok) \| Alasilezijan (Vroclav) \| Kujavijan da Pomorjen (Bidgošč, Torun') \| Lodzin (Lodz') \| Lüblinan (Lüblin) \| Lübušan (Gožuv-Vel'kopol'ski, Zelöna Gur) \| Mazovijan (Varšav) \| Opolen (Opole) \| Penen Pol'šanman (Krakov) \| Pomorjen (Gdan'sk) \| Päivlaskmpol'žen Pomorjen (Ščecin) \| Silezijan (Katovice) \| Suren Pol'šanman (Poznan') \| Sventokšistan (Kel'ce) \| Varminiž-Mazuran (Ol'štin)