In dieser Liste nordamerikanischer Indianerstämme werden die wichtigsten nordamerikanischen Konföderationen, Nationen, Völker, Stämme und Gruppierungen gelistet, geordnet nach den nordamerikanischen Kulturarealen. Nicht jeder Eintrag ist als eigenständige Gruppierung zu verstehen. Teilweise handelt es sich um künstlich erschaffene übergeordnete Kategorien.
Die indianischen Gruppierungen sind nicht als absolut zu verstehen. Vielmehr waren sie stets im Wandel begriffen; Völker spalteten sich, andere schlossen sich einem Dritten an und gingen darin auf. Für viele gibt es verschiedene Bezeichnungen.
Arktis
Subarktis
- Ahtna
- Anishinabe, Ojibwa, Chippewa
- Attikamek
- Babine (s. Takulli)
- Bearlake
- Biber (s. Tsattine)
- Carrier (s. Takulli)
- Chilcotin
- Chippewa (s. Anishinabe)
- Chipewyan (nicht zu verwechseln mit den Chippewa)
- Cree, Kri
- Plains-Cree (s. unter Prärie und Plains)
- Waldland-Cree
- Dakelh (s. Taulli)
- Dogrib
- Han
- Hare (s. Kawchottine)
- Ingalik
- Inland-Tlingit
- Innu (s. Montagnais)
- Kaska (s. Nahani)
- Kawchottine, Hare
- Kolchan
- Koyukon
- Kutchin
- Montagnais, Innu
- Mountain (s. Nahani)
- Nahani
- Naskapi
- Ojibwa (s. Anishinabe)
- Sekani
- Slavey
- Tagish
- Tahltan
- Takulli, Carrier
- Tanaina
- Tanana
- Tête de Boule (s. Attikamek)
- Tlingit (s. Inland-Tlingit)
- Tsetsaut
- Tsattine, Biber
- Tutchone
- Waldland-Cree (s. Cree)
- Yellowknife
Nordwestküste
- Ahousaht (s. Nootka)
- Alsea
- Bella Bella (s. Heiltsuk)
- Bellacoola, Nuxalk
- Chek`tleset`h (s. Nootka)
- Chemakum
- Chinook
- Clatskanie
- Clayoquot (s. Nootka)
- Coos
- Ehatteshaht (s. Nootka)
- Eyak
- Haida
- Haihais (s. Heiltsuk)
- Haisla
- Heiltsuk
- Hesquiaht (s. Nootka)
- Hupacasath (s. Nootka)
- Huu-ay-aht (s. Nootka)
- Kalapuya
- Kayukth (s. Nootka)
- Klickitat
- Kwakiutl
- Kwalhioqua
- Kyuquot (s. Nootka)
- Makah
- Mowachaht (s. Nootka)
- Nootka
- Ahousaht
- Ehatteshaht
- Hesquiaht
- Hupacasath
- Huu-ay-aht (Ohiaht)
- Kyuquot (Kayukth und Chek`tleset`h)
- Mowachaht
- Nuchatlaht
- Opetchesaht
- Tla-o-qui-aht (Clayoquot)
- Toquaht
- Tseshaht (Sheshat)
- Uchucklesaht
- Ucluelet
- Nuchatlaht (s. Nootka)
- Nuxalk (s. Bellacoola)
- Ohiaht (s. Nootka)
- Oowekeeno (s. Heiltsuk)
- Opetchesaht (s. Nootka)
- Quileute
- Salish
- Sheshat (s. Nootka)
- Siuslaw
- Takelma
- Tillamook
- Tla-o-qui-aht (s. Nootka)
- Tlingit
- Toquaht (s. Nootka)
- Tseshaht (s. Nootka)
- Tsimshian
- Uchucklesaht (s. Nootka)
- Ucluelet (s. Nootka)
Kalifornien
- Achumawi
- Atsugewi
- Cahto
- Cahuilla
- Chilula
- Chimariko
- Chumash
- Costano
- Cupeño
- Esselen
- Gabrielino
- Hoopa, Hupa
- Huchnom
- Hupa (s. Hoopa)
- Ipai
- Karok
- Kitanemuk
- Konkow
- Lassik
- Luiseño
- Maidu
- Mattole
- Miwok
- Monache
- Nisenan
- Nomlaki
- Nongatl
- Patwin
- Pomo
- Salin
- Serrano
- Shasta
- Sinyone
- Tataviam
- Tipai
- Tolowa
- Tubatulabal
- Wailaki
- Wappo
- Whilkut
- Wintu
- Wiyot
- Yana
- Yokuts
- Yuki
- Yurok
Südwesten
- Acoma (s. Keres)
- Apache Mohave (s. Yavapai)
- Apachen (s. Inde)
- Bamoa (s. Cahita)
- Cahita
- Chiricahua (s. Inde)
- Cinaloa (s. Cahita)
- Coahuiltec
- Cochiti (s. Keres)
- Cocopa (s. Yuma)
- Diné, Navajo, Navaho
- Halchidhoma (s. Yuma)
- Havasupai (s. Yuma)
- Hopi
- Hualapai (s. Yuma)
- Inde, Apachen
- Isleta (s. Tano)
- Jemez (s. Tano)
- Jicarilla (s. Inde)
- Kamina (s. Yuma)
- Karankawa
- Katishtya (s. Keres)
- Kavelchadom (s. Yuma)
- Keres
- Acoma
- Cochiti
- Laguna
- Santo Domingo
- San Felipe, Katishtya
- Santa Ana, Tamaya
- Zia
- Kiowa-Apache (s. Inde)
- Kohuana (s. Yuma)
- Laguna (s. Keres)
- Lipan (s. Inde)
- Maricopa (s. Yuma)
- Mayo (s. Cahita)
- Mescalero (s. Inde)
- Mohave (s. Yuma)
- Nambe (s. Tano)
- Navajo (s. Diné)
- Paipai (s. Yuma)
- Papago (s. Tohono O'Odham)
- Pecos (s. Tano)
- Picuris (s. Tano)
- Pima
- Pojoaque (s. Tano)
- Quechan (s. Yuma)
- Sandia (s. Tano)
- San Felipe (s. Keres)
- San Ildefonso (s. Tano)
- San Juan (s. Tano)
- Santa Ana (s. Keres)
- Santa Clara (s. Tano)
- Santo Domingo (s. Keres)
- Seri
- Tamaya (s. Keres)
- Tano
- Taos (s. Tano)
- Tarahumare
- Tehueco (s. Cahita)
- Tepehuan
- Tesuque (s. Tano)
- Tewa (s. Tano)
- Tigua (s. Tano)
- Tiwa (s. Tano)
- Towa (s. Tano)
- Tohono O'Odham, Papago
- Tonto (s. Inde)
- Walapai (s. Yuma)
- Westliche Apachen (s. Inde)
- Yaqui (s. Cahita)
- Yavapai (s. Yuma)
- Yuma
- Yuma-Apachen (s. Yuma)
- Zia (s. Keres)
- Zuaque (s. Cahita)
- Zuni
Großes Becken
- Bannock
- Gosiute (s. Shoshone)
- Kawaiisu
- Koso (s. Shoshone)
- Nördliche Paiute (s. Paiute)
- Nördliche Shoshone (s. Shoshone)
- Östliche Shoshone (s. Shoshone)
- Owens-Valley-Paiute
- Paiute, Pajute
- Owens-Valley-Paiute
- Paviotso, Nördliche Paiute
- Südliche Paiute
- Paviotso (s. Paiute)
- Shoshone
- Südliche Paiute (s. Paiute)
- Ute
- Washoe
- Westliche Shoshone (s. Shoshone)
Plateau
- Cascades
- Cayuse
- Coeur d'Alene
- Colville
- Flathead
- Kalispel
- Klamath
- Kutenai, Kootenai
- Lakes
- Lillooet
- Modoc
- Molala
- Nez Percé
- Nicola
- Okenagan
- Palouse
- Pend d'Oreille
- Plains Salish (s. Pend d'Oreille)
- Sahaptin
- Secwepemc, Shuswap
- Sematuse (s. Pend d'Oreille)
- Shuswap (s. Secwepemc)
- Spokane
- Thompson
- Umatilla
- Walla Walla
- Wasco
- Wayampam
- Wishram
- Yakima
Prärie und Plains
- Absarokee, Krähen, Crow
- Arapaho
- Arikaree (s. Drei angeschlossene Stämme)
- Assiniboine
- Atsina (s. Gros Ventre)
- Blackfeet (Algonkin), Schwarzfüsse, Siksika
- Blackfeet (Lakota) (s. Sioux)
- Blood (s. Blackfeet (Algonkin))
- Brulé (s. Sioux)
- Cheyenne
- Comanche, Komantschen
- Cree, Kri
- Plains-Cree
- Waldland-Cree (s. Cree unter Subarktis)
- Crow (s. Absarokee)
- Dakota (s. Sioux)
- Drei angeschlossene Stämme
- Gros Ventre, Atsina
- Hidatsa (s. Drei angeschlossene Stämme)
- Hunkpapa (s. Sioux)
- Iowa
- Itazipchos (s. Sioux)
- Kainah (s. Blackfeet (Algonkin))
- Kansa
- Kiowa
- Kiowa-Apache (s. Inde unter Südwesten)
- Kitsai
- Komantschen (s. Comanche)
- Krähen (s. Absarokee)
- Lakota (s. Sioux)
- Lipan (s. Inde unter Südwesten)
- Mandan (s. Drei angeschlossene Stämme)
- Mdewakanton (s. Sioux)
- Minneconjou (s. Sioux)
- Missouri
- Nakota (s. Sioux)
- Nördliche Cheyenne (s. Cheyenne)
- Oglala (s. Sioux)
- Omaha
- Oohenonpa (s. Sioux)
- Osage
- Oto
- Pawnee, Pani
- Piegan (s. Blackfeet (Algonkin))
- Pikanii (s. Blackfeet (Algonkin))
- Plains Cree (s. Cree)
- Plains Ojibwa (s. Anishinabe unter Subarktis)
- Ponca
- Quapaw
- Sans Arc (s. Sioux)
- Santee (s. Sioux)
- Sarcee
- Schwarzfüsse (s. Blackfeet (Algonkin))
- Sichangu (s. Sioux)
- Siksika (s. Blackfeet (Algonkin))
- Sioux
- Dakota, Santee
- Lakota, Teton
- Blackfeet (Lakota), Ssihassappa
- Brulé, Sichangu
- Hunkpapa
- Minneconjou
- Oglala
- Sans Arc, Itazipchos
- Two Kettle, Oohenonpa
- Nakota
- Sisseton (s. Sioux)
- Ssihasappa, (s. Sioux)
- Stoney
- Südliche Cheyenne (s. Cheyenne)
- Tawakoni
- Teton (s. Sioux)
- Tonkawa
- Two Kettle (s. Sioux)
- Wahpekute (s. Sioux)
- Wahpeton (s. Sioux)
- Wichita
- Yankton (s. Sioux)
- Yanktonai (s. Sioux)
Südöstliches Waldland
- Adai
- Alabama (s. Creek-Bund)
- Apalachee
- Atakapa
- Biloxi
- Caddo
- Calusa
- Catawba
- Chacato
- Chakchiuma
- Cherokee
- Chickasaw (s. Creek-Bund)
- Chitimacha
- Choctaw (s. Creek-Bund)
- Creek (s. Creek-Bund)
- Creek-Bund
- Cusabo
- Guale
- Houma
- Koasati
- Lumbee
- Mobila
- Monacan
- Muskogee (s. Creek-Bund)
- Naniaba
- Natchez
- Occaneechee
- Ofo
- Pensacola
- Saponi
- Seminolen
- Timucua
- Tohomé
- Tunika
- Tutelo
- Yamasee
- Yuchi
Nordöstliches Waldland
- Abenaki, Abnaki, Aberginier, Wabanaki
- Malecite, Etchemin
- Norridgewock, Kennebec
- Passamaquoddy, Etchemin
- Wippanap
- Aberginier (s. Abenaki)
- Accomac (s. Virginia-Konföderation)
- Algonkin
- Andaste (s. Susquehannock)
- Anishinabe, Ojibwa, Chippewa
- Beothuk
- Canawese (s. Conoy)
- Cayuga (s. Irokesen)
- Chicora (s. Coree)
- Chippewa (s. Anishinabe)
- Conestoga, (s. Susquehannock)
- Conoy, Canawese, Piscataway
- Coree, Chicora, Shakori, Shoccoree
- Delaware (s. Lenni Lenape)
- Erie
- Etchemin (s. Abenaki)
- Fox
- Huronen (s. Wyandot)
- Illinois
- Irokesen
- Kennebec (s. Abenaki)
- Khionontateronon, Petun, Tabak, Tionontati, Tobacco
- Kickapoo
- Kitchawank (s. Wappinger-Konföderation)
- Lenape (s. Lenni Lenape)
- Lenni Lenape, Lenape, Delaware, Delawaren
- Mahican (s. Mohikaner)
- Malecite (s. Abenaki)
- Manhattan (s. Wappinger-Konföderation)
- Mascouten
- Mattabesic (s. Wappinger-Konföderation)
- Menominee, Mönnetarier
- Miami
- Micmac, Tarrantiner
- Minqua (s. Susquehannock)
- Mohawk (s. Irokesen)
- Mohegan (s. Mohikaner)
- Mohikaner
- Mönnetarier (s. Menominee)
- Munsee (s. Lenni Lenape)
- Nanticoke
- Narraganset
- Neutral
- Nipissing
- Nochpeem (s. Wappinger-Konföderation)
- Norridgewock (s. Abenaki)
- Ojibwa (s. Anishinabe)
- Oneida (s. Irokesen)
- Onondaga (s. Irokesen)
- Ottawa
- Passamaquoddy (s. Abenaki)
- Penobscot
- Pequot (s. Mohikaner)
- Petun (s. Khionontateronon)
- Piscataway (s. Conoy)
- Potawatomi
- Powhatan (s. Virginia-Konföderation)
- Sac (s. Sauk)
- Sauk, Sac
- Seneca (s. Irokesen)
- Shakori (s. Coree)
- Shawnee
- Shinnecock
- Shoccoree (s. Coree)
- Sintsink (s. Wappinger-Konföderation)
- Siwanoy (s. Wappinger-Kondöderation)
- Stockbridge (s. Mahican)
- Susquehannock, Andaste, Conestoga, Minqua
- Tabak (s. Khionontateronon)
- Taniteke (s. Wappinger-Konföderation)
- Tarrantiner (s. Micmac)
- Tionontati (s. Khionontateronon)
- Tobacco (s. Khionontateronon)
- Tuscarora (s. Irokesen)
- Unalachtigo (s. Lenni Lenape)
- Unami (s. Lenni Lenape)
- Virginia-Konföderation
- Wabanaki (s. Abenaki)
- Wampanoag
- Wappinger, (s. Wappinger-Konföderation)
- Wappinger-Konföderation
- Wecquaesgeek (s. Wappinger-Konföderation)
- Wenro
- Winnebago
- Wippanap (s. Abenaki)
- Wyandot, Huronen