Siirry sisältöön

Modulimuoto

Wikipediasta
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Modulimuodot ovat funktioryhmiä, jotka on määritelty kompleksitason ylemmässä puoliskossa. Ne keksittiin vasta 1800-luvulla ja ovat oma abstrakti matematiikan alueensa. Modulimuodot ovat monin tavoin symmetrisiä; symmetria tulee esiin tyypillisellä muunnoksella .

Esimerkki

Dedekindin eetafunktio määritellään

Silloin modulaarinen diskriminantti Δ(z) = η(z)24 on modulimuoto.

Automorfiset muodot ja muita yleistyksiä

Modulimuodot voidaan yleistää sallimalla funktio niin että ja

Funktiot muotoa tunnetaan automorfisina kertoimina.

Toinen yleistys on Hilbert-modulimuodot.

Formaali määritelmä

Kirjassa[1] on annettu modulimuodon formaali määritelmä seuraavasti: Olkoon positiivinen kokonaisluku. Tällöin algebrallinen käyrä on tasoa oleva modulikäyrä. Säännöllinen differentiaalimuoto modulikäyrällä on tasoa oleva -kertoiminen modulimuoto.

Kirjassa[2] on annettu modulimuodon formaali määritelmä seuraavasti: Olkoon kokonaisluku. Meromorfinen funktio on heikosti modulaarinen painolla jos kun ja .

Funktio on modulimuoto painolla , jos on holomorfinen sekä :ssa että :ssä ja on heikosti modulaarinen painolla

Lähteet

  1. Takeshi Saito: Fermat's Last Theorem Basic Tools
  2. Fred Diamond, Jerry Shurman: A First Course in Modular Forms, Graduate Texts in Mathematics 228, Springer
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.