Siirry sisältöön

HTML5

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. lokakuuta 2022 kello 19.54 käyttäjän Wikiplut (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
HTML5:n virallinen logo.

HTML5 tarkoittaa erilaisia, toisiinsa osittain kytkeytyviä asioita:

  • HTML-merkintäkielen uutta versiota tai kehitysvaihetta
  • yleisnimitystä monille nykyaikaisille web-tekniikoille
  • sovellusten toteuttamista webin tekniikoilla (JavaScript, CSS, HTML).

HTML5-kieli

HTML5-kieli on uusi versio verkkosivujen tekemiseen yleisesti käytetystä HTML-merkintäkielestä. HTML5 julkaistiin virallisesti 28. lokakuuta 2014 eli siitä tuli W3C:n suositus.[1]

Uudistuksina HTML5:ssä ovat mm. uudet <canvas>-, <video>- ja <audio>-elementit sekä SVG-muotoisen sisällön näyttäminen ilman <object>-tunnisteen käyttöä. Muita lisäyksiä HTML:ssä ovat dokumentin semanttisuutta rikastuttavat <section>-, <article>-, <header>- ja <nav>-tunnisteet ja uudet attribuutit tunnisteiden määrittelyyn ja selkeyttämiseen.

Vanhentuneiksi on merkitty elementtejä, jotka ovat paremmin toteutettu CSS:n avulla, jotka haittaavat käytettävyyttä ja saavutettavuutta tai jotka aiheuttavat sekaannuksia: acronym, applet, basefont, big, center, dir, font, frame, frameset, isindex, noframes, strike, tt.[2]

Toisin kuin aiemmat HTML-kielen määrittelyt, HTML5:n määrittely kuvaa tarkasti dokumenttioliomallin (DOM). Määrittely kuvaa HTML-dokumentin ensisijaisesti oliona, jolla on puurakenne ja jota voidaan käsitellä ohjelmallisesti (etenkin JavaScriptillä). HTML-tunnisteet ovat tällöin vain väline, jolla puurakenne esitetään tekstimuodossa eli sarjallistetaan. Sarjallistus voidaan tehdä myös XML:n sääntöjen mukaan, jolloin esitystavasta käytetään nimitystä XHTML5.

Määrittelyyn sisältyy myös sovellusliittymiä (API), etenkin sellaisia, joilla voidaan toteuttaa vuorovaikutteisuutta ja tuoda dokumentteihin sovellusmaisuutta. Lisäksi varsinaisen HTML5-määrittelyn ulkopuolella on lukuisia erillisiä määrittelyjä, jotka laajentavat tällaisia mahdollisuuksia.

Historia

WHATWG (Web Hypertext Application Technology Working Group) eli Hypertekstiverkkosovellusten työryhmä aloitti uuden standardin työskentelyn vuonna 2004[3], kun World Wide Web Consortium (W3C) keskittyi XHTML 2.0:n tulevaan kehitykseen, sen jälkeen vuonna 2000 HTML 4.01 ei ole muuttunut[4]. Vuonna 2009 W3C myönsi, että XHTML 2.0 -työryhmä oli vanhentunut ja päätti olla uusimatta sitä. Myöhemmin W3C ja WHATWG kehittivät yhdessä HTML5:n[5].

Vaikka HTML5 on ollut tunnettu verkkokehittäjien keskuudessa useiden vuosien ajan, siitä tuli valtamedian aihe vasta huhtikuussa 2010. Sen jälkeen Apple Inc:n johtaja. Steve Jobs[6] kirjoitti julkisen kirjeen otsikolla "Thoughts on Flash", jossa hän päätteli, että HTML5:n kehityksen myötä ei enää tarvitse katsoa videoita tai käyttää muita Adobe Flash -sovelluksia. Tästä aiheesta on herännyt keskustelu verkkokehittäjien keskuudessa, ja jotkut vihjaavat, että vaikka HTML5 tarjoaa edistyneitä toimintoja, kehittäjien tulisi olla tietoisia selaimen eroista ja tarpeesta tukea standardien eri osia sekä toiminnallisista eroista HTML5:n ja Flashin välillä[7].


WHATWG aloitti kesäkuussa 2004 pidetn eritelmän työn nimeltä Web Applications 1.0[8]. Tammikuusta 2011 lähtien standardiluonnoksen (Project Standardization) spesifikaation oli hyväksynyt WHATWG, ja työluonnoksen (Working Draft) oli hyväksynyt W3C.

Ian Hickson Googlesta on HTML5-eritelmän toimittaja.


W3C-työryhmä otti HTML5-määritelmän lähtökohtana uuteen HTML:n vuonna 2007. Kyseinen työryhmä julkaisi eritelmän ensimmäisenä julkisena työluonnoksena (working draft) 22. tammikuuta 2008[9]. Working Draft on väliaikainen vaihe, se kesti useita vuosia, sen osa HTML5 valmistui ja se toteutettiin selaimissa, kunnes koko spesifikaatio saavutti lopullisen tilan "Suositeltu"[10].

Joulukuussa vuonna 2009 WHATWG siirtyi HTML5-eritelmän yleiseen kehitysmalliin[11]. W3C jatkoi tilannekuvien julkaisemista HTML5-eritelmällä[12].


14. helmikuuta 2011 W3C pidensi HTML-työryhmän määräaikaa HTML5:n väliaikaisilla tilannekuvilla. Työryhmä tarkoituksena oli edistää HTML5:n Last Call:ssa kehottamalla yhteisöjä työskentelemään W3C:n kanssa varmistaakseen, että spesifikaatio on teknisesti virheetön toukokuussa 2011. Sitten ryhmä siirtyi testaamaan heidän toteutustansa. W3C on myös kehittänyt kattavaa tarkistuksen laajan toiminnallisen yhteensopivuuden saavuttamiseksi vuoden 2014 lopulliselle eritelmälle, joka oli suosituksen odotettu päivämäärä[13].

28. lokakuuta 2014 lähtien W3C on virallisesti suositellut HTML5:n käyttöä. Tämä tarkoitti, että standardit oli vihdoin viimeistelty ja valmis laajakäyttöön[14].

HTML5 iskusanana

HTML5 viittaa nykyisin usein yleisesti moderneihin web-tekniikoihin[15]. Niihin kuuluvat HTML5-kielen uutuuksien ohella esimerkiksi CSS:n uudet piirteet (CSS3) sekä sovellusliittymät kuten File API ja Geolocation API. HTML5:llä tässä mielessä ei ole selviä rajoja, ja tulkinnat vaihtelevat.

Modernien web-tekniikoiden yleisnimityksenä HTML5 vastaa suunnilleen W3C:n käyttämää ilmausta Open Web Platform[16], joka määriteltiin laajaksi kattotermiksi kattamaan kaikki W3C:n alaan kuuluvat selaimen kautta tapahtuvat asiat (”all the W3C work that deploys through the browser of the future”). HTML5-nimityksellä kuitenkin viitataan usein myös W3C:n ulkopuolella määriteltyihin asioihin kuten 3D-grafiikan rajapinta WebGL.

HTML5-sovellukset

Sovelluskehityksen alalla HTML5 tarkoittaa nykyisin yleisesti sovellusten toteuttamista webin avoimilla tekniikoilla.[17] Ohjelmointikielenä on tällöin JavaScript ja muotoilun perusvälineenä CSS. HTML:n osuus on melko pieni, eikä siinä ole yleistä tarvetta käyttää HTML5-kielen uutuuksia.

Jotkin HTML5-kielen uudet tekniikat kuten paikallinen muisti (localStorage) ja sovellusvälimuisti (application cache) voivat kuitenkin olla avuksi HTML5-sovellusten toteutuksessa. Merkittävämpiä ovat käytännössä CSS:n uudet piirteet, joilla voidaan toteuttaa mm. visuaalisesti näyttäviä esityksiä tehokkaasti.

HTML5-sovellukset voidaan tekniikoidensa ansiosta tehdä hyvin erilaisilla laitteilla toimiviksi. Tämä on niiden keskeinen etu kilpailussa eri laitteille (mm. älypuhelimille ja tableteille) kehitettyjen ns. natiivien sovellusten kanssa. [18]

HTML5-sovellus voi toimia itsenäisenä ohjelmana paikallisesti, tai se voi olla yhteydessä verkkoon. Myös verkkosivustoja voidaan korvata HTML5-sovelluksilla, etenkin pyrittäessä vahvasti vuorovaikutteiseen palveluun.

HTML5:n kehitys on korvannut Adobe Flashin ja Microsoft Silverlightin videoiden toistossa.[19]

Eräs näkemys siitä, mitä kaikkea HTML5 on.

Virheiden käsittely

HTML5 on suunniteltu niin, että vanhat selaimet voivat turvallisesti ohittaa uudet HTML5-rakenteet.[20] Toisin kuin HTML 4.01, HTML5-spesifikaatio antaa yksityiskohtaisia sääntöjä leksikaalisesta analyysistä ja jäsentämisestä. Tarkoituksena on, että yhteensopivat selaimet tuottavat samat tulokset, kun jäsennetään virheellistä syntaksia.[21] Vaikka HTML5 määrittää nyt johdonmukaisen toiminnan "tag soup" -dokumenteille, kyseiset asiakirjat eivät ole HTML5-standardin mukaisia.[21]

Suosio

Syyskuun 30. päivänä 2011 julkaistun raportin mukaan 34 maailman 100 suurimmasta verkkosivustosta käytti HTML5:tä – hakukoneiden ja sosiaalisten verkostojen johtamaa käyttöönottoa.[22] Toinen elokuussa 2013 julkaistu raportti on osoittanut, että 153 Fortune 500 -yrityksestä yhdysvaltalaisista yrityksistä otti käyttöön HTML5:n yrityssivustoillaan.[23] Vuodesta 2014 lähtien useimmat suosituimmat asettelukoneet ovat tukeneet HTML5:tä ainakin osittain.

Lähteet

  1. ↑ http://www.w3.org/TR/html5/
  2. ↑ 3.5 Obsolete Elements w3.org. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  3. ↑ A feature history of the modern Web Platorm platform.html5.org. Viitattu 15.10.2022.
  4. ↑ HTML 4 Errata www.w3.org. Viitattu 15.10.2022.
  5. ↑ Frequently Asked Questions (FAQ) about the future of XHTML www.w3.org. Viitattu 15.10.2022.
  6. ↑ Doug Aamoth: Steve Jobs: ‘Flash is No Longer Necessary’ and Other Musings Time. 29.4.2010. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Is HTML5 Replacing Flash? www.lyquix.com. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  8. ↑ [whatwg WHAT open mailing list announcement] lists.whatwg.org. Viitattu 15.10.2022.
  9. ↑ World Wide Web Consortium. Wikipedia, 14.10.2022. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ FAQ - WHATWG Wiki wiki.whatwg.org. Viitattu 15.10.2022.
  11. ↑ [whatwg Switching to an unversioned development model] lists.whatwg.org. Viitattu 15.10.2022.
  12. ↑ The WHATWG Blog — HTML is the new HTML5 blog.whatwg.org. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  13. ↑ W3C Confirms May 2011 for HTML5 Last Call, Targets 2014 for HTML5 Standard www.w3.org. Viitattu 15.10.2022.
  14. ↑ Open Web Platform Milestone Achieved with HTML5 Recommendation www.w3.org. Viitattu 15.10.2022.
  15. ↑ http://www.quirksmode.org/blog/archives/2010/08/html5_lets_move.html
  16. ↑ http://www.w3.org/2001/tag/doc/IAB_Prague_2011_slides.html
  17. ↑ http://www.tietoviikko.fi/kehittaja/html5+on+raakaa+tyota/a831125 (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Lehdonvirta, Pyry; Korpela, Jukka K.: HTML5 sovellusalustana, s. 17. RPS-yhtiöt, 2013. ISBN 978-952-5001-17-4
  19. ↑ Brian Barrett: Flash. Must. Die. wired.com. 15.7.2015. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)
  20. ↑ [1]
  21. ↑ a b FAQ – WHATWG Wiki WHATWG. Viitattu 26 August 2011.
  22. ↑ Percentage of Web sites Using HTML5 30 September 2011. binvisions. Viitattu 21 October 2011.
  23. ↑ "HTML5 Popularity Among Fortune 500 Companies". INCORE. Retrieved 5 March 2013.
Wikikirjastossa on aihe: HTML5
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HTML5.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HTML5&oldid=20923867”