Lähdekoodi sivulle Kopernikium

{{Alkuaine|nimi=Kopernikium
|tunnus=Cn
|edellinen=[[Röntgenium]]
|seuraava=[[Nihonium]]
|edellinen-tunnus=[[Elohopea|Hg]]
|seuraava-tunnus=Uut
|sijaintikuva=[[Kuva:Cn-TableImage.svg|250px]]
|järjestysluku=112
|luokka=[[siirtymämetalli]]
|lohko=d-lohko
|ryhmä=12
|jakso=7
|tiheys=
|kovuus=
|väri=
|löytövuosi=[[1996]]
|löytäjä=[[Peter Armbruster]]in ja [[Sigurd Hofmann]]in ryhmä
|atomipaino=(285)
|atomisäde=
|kovalenttisäde=
|van-der-waalsin-säde=
|orbitaalirakenne=<nowiki>[</nowiki>[[Radon|Rn]]<nowiki>]</nowiki> 5f<sup>14</sup>6d<sup>10</sup>7s<sup>2</sup>
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 32, 32, 18, 2
|hapetusluvut=
|kiderakenne=
|olomuoto=tuntematon
|sulamispiste-kelvin=
|sulamispiste-celsius=
|kiehumispiste-kelvin=
|kiehumispiste-celsius=
|moolitilavuus=
|höyrystymislämpö=
|sulamislämpö=
|höyrynpaine=
|höyrynpaine-lämpötila=
|äänen-nopeus=
|äänen-nopeus-lämpötila=
|elektronegatiivisuus=
|ominaislämpökapasiteetti=
|sähkönjohtavuus=
|lämmönjohtavuus=
|CAS-numero=54084-26-3
}}
'''Kopernikium'''<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Raskaimman alkuaineen nimeksi tuli kopernikium|Julkaisu=Turun sanomat|Ajankohta=2.3.2010|Osoite=https://www.ts.fi/teemat/115177|Viitattu=3.1.2011}}</ref> (aiemmin väliaikaisnimellä '''ununbium''', ''Uub'') on [[Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] 112. [[alkuaine]]. Sen kemiallinen merkki on '''Cn''' ({{k-la|copernicium}}).  Kopernikium on äärimmäisen radioaktiivinen [[synteettinen alkuaine]] ja sen pysyvimmän isotoopin kopernikium-285:n puoliintumisaika on noin 32 sekuntia.

== Historia ==
Kopernikium löydettiin [[9. helmikuuta]] vuonna 1996 kello 22.37 [[Darmstadt]]issa [[Saksa]]ssa, jossa sen onnistui valmistamaan kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtivat [[Peter Armbruster]] ja [[Sigurd Hofmann]] [[Institute for Heavy Ion Research]]istä. Löytöhetkellä kopernikium oli painavin ihmisen valmistamista alkuaineista. Vielä ei ole onnistuttu valmistamaan sellaisia määriä kopernikiumia, että laajempia tutkimuksia olisi voitu tehdä, eikä sellaisia määriä uskota koskaan pystyttävänkään valmistamaan.

Aluksi kopernikium sai tilapäisen nimen ''ununbium'', joka tarkoittaa suomeksi "yksi-yksi-kaksi" [[järjestysluku (kemia)|järjestysluvun]] mukaisesti. Siitä käytetään myös nimitystä eka-elohopea, koska se on [[jaksollinen järjestelmä|jaksollisessa järjestelmässä]] [[elohopea]]n alapuolella, jota sen arvellaankin muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Tutkijaryhmä ehdotti uudelle alkuaineelle nimeä "kopernikium" [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] mukaan ja symbolia "Cn", jonka [[IUPAC]] hyväksyi helmikuussa 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8153596.stm | Nimeke = New element named 'copernicium' | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC | Ajankohta = 20.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.2.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Ominaisuudet ==
Kopernikiumin väriä ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan hopeisen valkoinen tai metallisen harmaa. Kopernikium on metalli, jolla ei ole toistaiseksi mitään kaupallista käyttöä.

Kopernikiumia voidaan valmistaa [[Fuusioreaktio|fuusiomenetelmällä]] pommittamalla [[sinkki]]atomeja [[lyijy]]yn korkeaenergiaisella [[hiukkaskiihdytin|hiukkaskiihdyttimellä]]:

: <math>{208 \atop 82}\mathrm{Pb}+{70 \atop 30}\mathrm{Zn}\quad\rightarrow\quad{277 \atop 112}\mathrm{Cn}+{1 \atop 0}\mathrm{n} \; </math>

== Isotoopit ==
Kopernikiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä [[isotooppi|isotooppeja]]. Muiden [[transuraani]]en tavoin kaikki kopernikiumin isotoopit ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]]. Ensimmäisenä valmistetun isotoopin <sup>277</sup>Cn [[puoliintumisaika]] on vain 850 millisekuntia. Alkuaineen pysyvin isotooppi on <sup>285</sup>Cn, jonka puoliintumisaika on noin 32 sekuntia, ja sen [[ydinisomeeri]]n puoliintumisaika on noin 15 sekuntia. Tämä isotooppi hajoaa [[alfasäteily]]ä emittoiden [[darmstadtium]]-281:ksi. Seuraavaksi pysyvin isotooppi on <sup>283</sup>Cn, jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 4,1 sekuntia. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat merkittävästi alle yhden sekunnin.<ref name="nubase2016">{{Lehtiviite | Tekijä = Audi, G. et al. | Otsikko = The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties | Julkaisu = Chinese Physics C | Vuosikerta = 41 | Numero = 3 | Sivut = 030001-1-030001-138 | Julkaisija = IOP Publishing | Ajankohta = 2017 | Doi = 10.1088/1674-1137/41/3/030001 | Kieli = {{en}} | www = http://amdc.in2p3.fr/nubase/2017Audi03.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.11.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210809162601/http://amdc.in2p3.fr/nubase/2017Audi03.pdf | arkistoitu = 9.8.2021 }}</ref>

Alkuaineelle tunnetaan ainakin yhdeksän radioaktiivista isotooppia, joiden [[massaluku|massaluvut]] ovat välillä 277–285. Kopernikiumilla on ainakin yksi [[metastabiliteetti|metastabiili]] ydinisomeeri: <sup>285m</sup>Cn.<ref name="nubase2016"/>

Kopernikiumin isotoopit hajoavat lähes pelkästään [[alfahajoaminen|alfahajoamisella]], poikkeuksina <sup>282</sup>Cn ja <sup>284</sup>Cn, jotka hajoavat yksinomaan [[spontaani fissio|spontaanilla fissiolla]]. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):<ref name="nubase2016"/>
{| class="wikitable"
|-
! [[Isotooppi]] !! [[Puoliintumisaika]] !! Löytövuosi !! [[Radioaktiivinen hajoaminen|Hajoamistyyppi]] ja intensiteetti{{efn|name="intensiteetti"}}
|-
| <sup>277</sup>Cn || 850±280 μs || 1996 || [[alfasäteily|α]]=100
|-
| <sup>278</sup>Cn || #2 ms{{efn|name="ennuste"}} || || α ? [[spontaani fissio|SF]] ?
|-
| <sup>279</sup>Cn || #5 ms{{efn|name="ennuste"}} || || α ? SF ?
|-
| <sup>280</sup>Cn || #5 ms{{efn|name="ennuste"}} || || α ? SF ?
|-
| <sup>281</sup>Cn || 180±80 ms || 2010 || α≈100, SF ?
|-
| <sup>282</sup>Cn || 900±240 μs || 2004 || SF=100
|-
| <sup>283</sup>Cn || 4,1±1,0 s || 2004 || α=?, SF<10
|-
| <sup>284</sup>Cn || 104±20 ms || 2004 || SF=100
|-
| <sup>285</sup>Cn || 32±9 s || 2004 || α=100
|-
| <sup>285m</sup>Cn || 15±12 s || 2012 || α=100
|}

== Katso myös ==
* [[Alkuaineiden järjestelmällinen nimeämisjärjestelmä]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Huomautukset ==
{{Huomiolista|viitteet=
{{efn|name="ennuste"|Ennustettu arvo, ei kokeellista havaintoa.}}
{{efn|name="intensiteetti"|Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α&#61;? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.}}
}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.nature.com/nature/journal/v447/n7140/abs/nature05761.html Eichler et al. (2007) ''Chemical characterization of element 112''. Nature '''447''', 72] {{en}}
*[http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/alkuaine-112-vahvistettu-virallisesti Alkuaine 112 vahvistettu virallisesti] {{Wayback|1=http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/alkuaine-112-vahvistettu-virallisesti |päiväys=20090615010949 }}. Yle Tiedeuutiset.
* [https://www.rsc.org/periodic-table/element/112/copernicium The Royal Society of Chemistry (RSC): Copernicium] {{en}}
* [https://www.periodictable.one/element/112 PeriodicTable: Copernicium (Cn)] {{en}}
* [https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/element/112 PubChem: Copernicium] {{en}}

{{Tynkä/Kemia}}
[[Luokka:Alkuaineet]]